Koti-ikävä

Lentokone nousi juuri mustalle taivaalle. Mieleeni nousee läheiset rakkaat ihmiset. Näen heidät jälleen muutaman tunnin kuluttua. Ikävä painaa jo mieltäni, enkä malttaisi odottaa jälleennäkemistä. Olin viisi päivää reissussa. Työn puolesta se tuntuu paljon lyhyemmältä ajalta, mutta viisi päivää erossa rakkaista tuntuu paljon pidemmältä.

Työreissut muistuttavat ajoista, jolloin ei ollut perhettä. Illalla kun kömpii sänkyyn, sänky tuntuu tyhjältä ja tunteettomalta. Kukaan ei ole toivottamassa hyvää yötä, kenenkään kylkeen ei voi painautua, eikä kukaan ole kertomassa kuinka paljon rakastaa ja välittää. Kun nukahtaa, herää aamulla ja tuntee yön olleen todella lyhyt. Kun on tottunut heräämään muutaman kerran yössä, ”läpinukuttu” yö tuntuu vajaalta. Kotona on todella ihanaa, kun saa nukahtaa muutaman kerran yössä jolloin yöt tuntuvat ruhtinaallisen pitkiltä. 🙂

Sinkkuna nautin omasta tilasta ja ajasta. Toki edelleen nautin, mutta muutaman päivän jälkeen alan jo kaipaamaan kaikkea sitä mitä perhe tuo elämääni. Perheen kautta on mm. helpompaa hallinnoida työn ja vapaa-ajan suhdetta. Kun on perheen parissa, silloin lähtökohtaisesti en ole töissä, vaan vapaalla. Työreissulla teen työtä käytännössä koko ajan.

Perhe-elämä ei aina ole helppoa. Eteen tulee jatkuvasti tilanteita joissa on hyvä osata suhtautua aikuismaisesti, eikä lähteä lapsen mukaan taistelemaan sovituista rajoista. Se on välillä raskasta, enkä aina koe onnistumisen tunteita. Kaikesta huolimatta se on äärimmäisen palkitsevaa. Sain reissussa ollessani videon, jossa rakas tyttöni väsyneenä ja surkeana nyyhki ikäväänsä isäänsä, minua kohtaan. Video nosti ikävän ja onnen kyyneleitä silmäkulmiini. Vaikka en ole onnistunut täydellisesti isänä, jossakin olen sentään onnistunut ja sen tuntuu ihanalta.

En vaihtaisi elämääni kenenkään kanssa. Vaikka ruuhkavuodet painavat ja vauhtia on joka puolella vähintäänkin tarpeeksi, koen elämäni mielekkäänä ja palkitsevana. Olen kiitollinen tilanteestani, kaikin puolin. Ihana tunne valtaa kehon, kun kone alkaa laskeutumaan Helsinki-Vantaan lentokenttää kohden ja tiedän saavani rakkaat syliini pian.

-Lauri

Yrittäjyys ja perhe

Yrittäjyys ja perhe, mielenkiintoinen ja haastava yhdistelmä. Kun yrittäjällä on kova vauhti, ei päivät välttämättä pysy kahdeksassa tunnissa. Kuitenkin perhe on tärkeä, eikä homma toimi, jos käy kotona vain nukkumassa. Haluan kertoa kaverin tarinan, koska siitä voi oppia jotain.

Topi (nimi muutettu) oli naimisissa ja perheeseen kuului jo muutama lapsi. Topi perusti tehtaan hienolle teknologialle Suomeen. Hän palkkasi noin sata ihmistä töihin ja toimi toimitusjohtajana ja istui hallituksessa. Topi teki  intohimoisesti töitä, käytännössä kellon ympäri monta vuotta, tuohon pisteeseen päästäkseen.

Kun Topi oli kotona, hän ei ollut läsnä henkisesti. Puhelin soi ja läppäri oli työn merkeissä sylissä koko ajan. Perhe sinnitteli, eikä tilanne parantunut, ennen kuin Topi myi omistuksensa pääomasijoittajille. Topi oli tehnyt noin kymmenen vuoden rupeaman ja nyt oli tili täynnä rahaa ja vihdoin aikaa perheelle.

Vaimo oli kuitenkin jo saanut tilanteesta tarpeekseen ja haki avioeron. Lähtiessään vaimo vei puolet omaisuudesta. Topin mukaan hän oli rahansa ansainnut. Perhe kuitenkin hajosi. Topi mietti oliko avioero kaiken sen rahan arvoista mitä hän oli uhrauksellaan saanut aikaan? Eikä se todellakaan ollut. Ei lähelläkään.

Kerran Topi ohjeisti minua: ”Lauri pidä perhe aina etusijalla. Et voi saavuttaa mitään mikä olisi perhettä tärkeämpää. Pidä se kirkkaana mielessä”.

Minullakin on ollut haasteita olla läsnä ja jakaa aikaani niin että sitä olisi perheelleni tarpeeksi. Topin tarinan ansioista osaan kiinnittää siihen paremmin huomiota. Opin koko ajan enemmän olemaan läsnä ja sulkemaan työn pois mielestäni silloin kun olen rakkaimpieni kanssa. Perheeni on minulle turvapaikka, keidas missä elämä antaa parastaan. Omat lapset ja elämänkumppani ovat hienointa mitä elämältä olen saanut.

Olen todella kiitollinen rakkaalle vaimolleni. Hän ymmärtää ajankäyttöäni ja työhön panostamistani. Hän huolehtii kotipesästä ja lapsista. Käytännössä hän mahdollistaa yrittäjänä olemiseni. Sitä ei voi todellakaan rahalla korvata. Liian vähän huomioin ja kiitän häntä siitä. Tätä on hyvä opetella ja halua siihen todellakin löytyy. – Rakastan sinua paljon, ihana vaimoni. Kiitos kun saan elää ihmeellistä elämää kanssasi.

-Lauri